Moottorin puristuspaine on sylinterin puristustahdin aikana syntyvä paine, kun mäntä on ylimmässä asennossaan. Hyvin toimivassa moottorissa voidaan ylin arvo saavuttaa 2–3 puristustahdissa ja se voi olla hyvin lähellä valmistajan ohjearvoa.
Korkeapuristeisissa moottoreissa (10,5 kg/cm² ja enemmän) ei puristusarvossa saa olla sylinterien välillä yli 1 kg/cm² n eroja. Matalapuristeisissa moottoreissa (alle 10 kg/cm²) ei ero saa olla enempää kuin 0,7 kg/cm².
Sylinteri, jossa puristus on liian pieni, on väljä sylinteri, minkä seurauksena osa polttoaineen palamisessa tuotettavasta energiasta menee hukkaan. Väljyydellä on myös toinen negatiivinen seuraus.
Jotta ilman ja polttoaineen seos syttyisi nopeasti ja palaisi täydellisesti, sen pitää lämmetä 400-500°C seen ennen kuin se sytytetään kipinällä. Tämä lämpeneminen tapahtuu paineen ansiosta, ja ellei puristuspaine ole riittävä, ei lämpötilakaan nouse riittävästi. Seurauksena on energiahäviö. Näin ollen kyseessä on siis kaksinkertainen häviö.
Yleisin syy liian pieneen puristuspaineeseen on männänrenkaiden ja sylinterin pinnan kuluminen. Tämä ongelma on helppo hoitaa RVS-käsittelyllä.
Huono puristuspaine voi johtua myös muista syistä, kuten:
Vuotavat venttiilit - syy voi johtua venttiilien huonosta säädöstä, venttiililautasen ja seetipinnan huonosta istuvuudesta toisiinsa tai haljenneesta, naarmuuntuneesta tai palaneesta venttiilistä. Näihin ongelmiin ei RVS-käsittelystä saada apua.
Vuotavat venttiilit voivat jossain määrin johtua myös kuluneesta venttiilinvarresta tai ohjaimesta, ja ne voidaan kunnostaa RVS-käsittelyllä.
Metallikeraami
Vuotavaa kannentiivistettä, halkeamia kannessa tai sylinterilohkossa, männänrenkaan urien sulkeumia tai väljiä männänrenkaita – ei myöskään voida kunnostaa RVS:llä.
Yhteenvetona voi sanoa, että ainoa, mihin RVS-käsittely auttaa, on mekaaninen kuluneisuus – olipa kyse sitten jo kuluneesta komponentista tai ennakoivasti käsiteltävistä laitteista, joihin ennemmin tai myöhemmin tulee ongelmia.
Liian suuri puristuspaine ei myöskään ole hyvä ja voi johtaa liian aikaiseen sytytykseen. Seurauksena on, että sylinteriin muodostuu runsaasti karstaa, mikä häiritsee merkittävästi moottorin toimintaa.
Jos bensiinimoottori, jonka puristuspaine on pieni, voi vielä toimiakin jotakuinkin hyvin, on dieselmoottorin oikea puristuspaine ratkaiseva tekijä – jos puristuspaine on liian pieni, ei moottori useinkaan lähde edes käyntiin. Dieselmoottorin puristussuhde on usein yli 20:1, kun se bensiinimoottorissa on noin 10:1. Dieselmoottorissa puristus toimii polttoaineen sytyttäjänä, kun polttoaineen ja ilman seoksen lämpötila nousee 750°C n lämpötilaan.
Alla olevat kuvat kuvaavat Ford Fiestan ennen RVS-käsittelyä ja sen jälkeen mitattuja puristuslukemia. Kuten niistä voi havaita, moottori oli ennen käsittelyä äärimmäisen huonossa kunnossa. RVS-käsittely on palauttanut moottorin puristusarvot valmistajan ilmoittamiin arvoihin. Testin on tehnyt Fraunhofer-Gesellschaft Saksassa.
Puristus ennen käsittelyä
Jo tunnin joutokäynnin jälkeen sylinterien 1–3 puristusarvot nousivat 4:n ja 6:n väliltä n. 8,5:n ja 10,5:n välille.
5000 km:n testiajon jälkeen havaitaan sylinterien 2 ja 3 puristuspaineen edelleen parantuneen niin, että sylinterien väliset erot ovat tasoittuneet.
Hyvin toimivassa moottorissa on puristuspaineen siis oltava niin lähellä valmistajan ilmoittamia arvoja kuin mahdollista ja niin tasainen kuin mahdollista. RVS-käsittely varmistaa tämän.
Kuinka varmistua puristusongelman oikeasta syystä?
Tee puristuspainemittaus. Jos jossakin sylintereistä näyttää olevan liian pieni paine, lisää sylinteriin 5-10 ml moottoriöljyä (ei enempää) ja toista mittaus. Jos paine on kasvanut, sylinterin männänrenkaat ovat kuluneet. Öljy nimittäin tiivistää sylinterin väliaikaisesti, ja puristuspaine nousee.
Ongelma johtuu sylinterin palotilan liian suuresta karstoittumisesta tai liian aikaiseksi säädetystä sytytyksestä.
Useiden satojen kilometrien ajon aikana ne moottorinosat, jotka vaikuttavat em. säätöihin, ovat kuluneet ja moottoria on säädetty toimimaan mahdollisimman hyvin kuluneiden osien kanssa. Nyt kun moottorin osat on kunnostettu alkuperäiseen kuntoonsa, täytyy myös säädöt laittaa uudelleen kohdilleen. Huomaa kuitenkin, että useimmissa vuonna -88 tai sen jälkeen valmistetuissa autoissa sytytysyksikkö säätää joutokäynnin ja sytytyksen automaattisesti.
Joka tapauksessa nakutus täytyy saada poistumaan mahdollisimman nopeasti. Liian aikainen sytytys aiheuttaa kovia iskuja koko kampimekanismille. Moottori voi lisäksi ylikuumentua sen vuoksi.
Palotilan karstoittuminen aiheuttaa sen, että palotilan koko on pienempi, mikä nostaa puristuspainetta. Kun moottori on ennen käsittelyä ollut väljä ja osa palokaasuista on mennyt männän ohi kampikammioon, on paine ollut riittävä lämmittämään polttoaineen ja ilman seoksen yli 500°C
een ja sytyttämään sen. Kun moottori on nyt tiivis, on puristuspaine kasvanut ja puristustahdin aikainen palotilan lämpötila on niin suuri, että polttoaine syttyy ilman kipinääkin vähän kuin dieselmoottorissa.
Karstan poistamiseksi ota kaikki sytytystulpat irti, pyöritä kampiakselia, kunnes yksi männistä on puristusasemassa eli kunnes mäntä ylimmässä asennossaan ja molemmat venttiilit ovat kiinni. Kaada sylinteri täyteen petrolia (kerosiinia). Anna moottorin seisoa 10–12 tuntia.
Tuki sytytystulpan reikä rätillä ja pyöritä moottoria useita sekunteja käynnistysmoottorin avulla. Petroli ja irronnut karsta tulevat ulos sylinteristä sytytystulpan reiän kautta. Toista tämä kaikille sylintereille ja vaihda sen jälkeen moottoriöljy ja öljynsuodatin. Menetelmä auttaa myös kiinni juuttuneille männänrenkaille.
Untitled Document
Tanskalainen VeteranPosten: "RVS pitää mitä lupaa; puristuspaineet ylös 23-36 %." Lue testiartikkeli tästä! rvs_olietilsatning.pdf
Tanskalainen MOTOR MAGASINET julkaisi numerossa 23/2009 jutun RVS Technology® tuotteista otsikolla: "Også godt för dieselpumper" - "Hyvää myös diesepumpuille."Lue MOTOR MAGASINET-lehden artikkeli tästä!>
Puolueeton TÜV testi todistaa, että "suojaavien ja kunnostavien ominaisuuksiensa lisäksi RVS Technology®-tuotteet pienentävät kulutusta ja CO₂-päästöjä". Tutustu testiin tästä!
GTi Magazine kirjoittaa numerossa 11-12/2010 RVS-teknologiasta otsikolla: "SUOJAA ARVOKKAAT KOMPONENTIT". Lue artikkeli tästä!
V8 Magazine-lehdessä nro 10/2010 kirjoitettiin RVS Technology® tuotteista otsikolla: "AUTON ARVOKKAIMPIEN KOMPONENTTIEN SUOJAKSI". Lue juttu tästä!
Ammattirakentaja-lehden numerossa 5-6/2010 RVS Technology® tuotteista kirjoitettiin: "RVS-teknologian ydin on teknologian kyky tunnistaa mekanismien kulumis-ja vauriouhan alaisia kohteita niiden kitkapintojen tuottaman kitkalämpöenergian avulla ja sen kyky muokata(kunnostaa ja suojata) kyseisiä kitkapintoja". Lue artikkeli tästä! Tekniikan Maailma julkaisi numerossa 3/2011 jutun RVS Technology® tuotteista otsikolla: "TÜV testasi RVS-tuotteet." Lehti kirjoittaa mm: "Puolueetonta tietoa jo muutaman vuoden markkinoillamme olleiden aineiden toimivuudesta dieselmoottorissa, vaihteistossa ja ruiskutuspumpussa saatiin syksyllä, kun saksalainen TÜV-testauslaitos testasi tuotteet."Lue TM:n artikkeli tästä! RVS Technology® American Car Showssa 22-25.4.2011 RVS Technology® on esillä American Car Showssa kolmella osastolla, Pussy Power, Motor Sport halli, osasto nro 1e15:, Renault Tuning Club Finland/Tuning Studio, Tuning halli, osastol nro: 3E15 ja Show Car osastolla nro: 504.