TESTITULOKSIA

RVS on testattua ja tehokkaaksi todistettua teknologiaa

Vuosien aikana RVS Technologya ovat testanneet niin arvostetut tutkimuslaitokset kuin monilla eri aloilla toimivat loppukäyttäjätkin esim. eri teollisuudenaloilla, moottoriurheilussa ja mediassa. Teknisten instituuttien, moottoriurheilumestaruuksien ja yksityisten asiakkaiden todistusten meille tarjoaman selkänojan ansiosta voimme todeta, että RVS Technology on oikea tuote tarpeisiisi!

Oil-free powertrain

RVS otti vuonna 2004 osaa EU:n rahoittamaan tutkimusohjelmaan Münchenissä Saksassa. Tästä voit lukea niin tärkeimmät tulokset kuin koko testiraportinkin (englanniksi):

Tulokset on esitetty kuvassa 6: käsittelemättömät kiekot tuhoutuivat 7 minuutissa, RVS:llä käsitellyt n. 15 minuutissa. Siten käsiteltyjen kiekkojen käyttöikä oli yli kaksinkertainen käsittelemättömiin verrattuna (sivu 46)

Kuva 6:

Fig36 powertrain

Testin jälkeen pinnalta voitiin havaita piijäämiä. Pinnankarheus oli vähentynyt ennen testiä mitatusta Ra=0,2 µm:stä testin jälkeen mitattuun Ra=0,05 µm:iin (sivu 57). Alkuperäinen, kappaleiden liikesuuntaan nähden poikittainen hiomajälki ei ollut enää näkyvissä.

Näiden RVS Technology -aineella tehtyjen testien johtopäätös oli, että rajavoitelussa muodostetuilla pinnoilla on positiivinen vaikutus öljyttömässä tilassa tapahtuvan käytön aikaan. Kiekkojen pinnankarheus laski ja pinnoilta voitiin havaita piitä sen jälkeen, kun pinta oli muodostettu ajamalla kappaleita koelaitteessa. Pinnasta ei kuitenkaan voitu suoraan havaita syntynyttä pintarakennetta (sivu 57).

Tekijöitä, jotka saattoivat vaikuttaa pinnan havaitsemiseen:

  • RVS muokkaa pintarakennetta ja integroituu kitkapinnan metalliin, mistä syystä pinnan metallin ja uuden pinnan välillä ei näy selvää rajapintaa
  • Tribokeraaminen nanopinnoite ei kata koko kitkapintaa tasaisesti ja kokonaan. Keraaminen rakenne syntyy vain siellä, missä kosketus todella tapahtuu
  • Pinnoitekalvo voi olla ja on yleensä hyvin ohut. Ehkä mittalaitteen ominaisuudet ja tarkkuus olivat myös liian rajalliset
  • Röntgen- tai atomivoimamikroskoopilla RVS:llä käsitellyn pinnan hieestä otetut kuvat saattaisivat olla parempia tähän tarkoitukseen.

 

    Oil-free powertrain Test

Fraunhofer-instituutti

Tärkeimmät testitulokset ovat seuraavat:

Keskimääräinen tribokeraamisen materiaalinpinnan kasvu (kunnostaminen) oli sylinterin pinnoilla 5 µm.
Sylinterin pintojen karheus oli käsittelyn jälkeen 1,2 Ra, ennen käsittelyä 6,6 Ra, eli 1/5,5.
Keskimääräinen puristuspaineen kasvu oli TÜV-testissä 12 %.
Moottorin toiminta ilman moottoriöljyä (tasainen käynti, normaali käyntilämpötila) väh. 1 h.

     Fraunhofer Institute Test

TÜV SÜD

Vuonna 1866 perustettu, Münchenissä Saksassa sijaitseva TÜV SÜD on yksi maailman johtavista teknisen testauksen organisaatioista. Sillä on nykyään yli 17 000 työntekijää 800 toimipisteessä ja asiakkaita ympäri maailman. Laitos toimii asiakkaidensa kanssa yhteistyössä tavoitteenaan optimoida asiakkaiden toimintoja, auttaa niitä pääsemään maailmanmarkkinoille ja parantaa niiden kilpailukykyä. Lue enemmän TÜV SÜDistä sen omilta sivuilta klikkaamalla linkkiä.

Testit tehtiin kolmella autolla, jotka TÜV SÜD oli hankkinut itse ja jotka olivat vain TÜV SÜDin henkilökunnan käytössä koko testin toteutuksen ajan. Kaikista autoista tarkistettiin ennen testin alkamista yleinen kunto, pakojärjestelmä, virhemuisti, ilmansuodatin, öljy, huoltokirja jne. ja niille tehtiin koeajot. Käsittelyt tehtiin käyttöohjeiden mukaisesti. Muita suureita kuten materiaalien keskinäistä soveltuvuutta tai pitkäkestoisia vaikutuksia ei testiin sisältynyt.

Kaikki mittaukset tehtiin TÜV SÜD Automotive GmbH:n päästötestikeskuksessa Heimsheimissa Saksassa asiaa koskevien eurooppalaisten päästötestisäännösten mukaisesti. Kaikki pitkäkestoiset testit toteutettiin yleisillä teillä sekalaisessa ajossa taajama-, maantie- ja moottoritieolosuhteissa.

TÜV SÜDin tekemien RVS-testien tärkeimmät polttoaineenkulutus- ja päästötulokset olivat seuraavat:

 

     Tüv/Süd Test

2009 BMW 328i -dynotesti

Vuoden 2009 BMW 328i 6AT ‑autolle, jolla oli ajettu 111 000 mailia (hieman vajaat 180 000 km), tehtiin dynamometritesti ennen RVS-käsittelyä ja sen jälkeen. Auto käsiteltiin kahdella USA:n valikoimaan kuuluvalla G8-tuotteella, ja autosta mitattiin takapyöräteho ja ‑vääntömomentti. Selkeitä muutoksia oli havaittavissa koko kierroslukualueella, ja erityisesti keskikierrosten vääntömomentti parani huomattavasti.

    RVS 328i dyno Test

Bochum Graufleckentest

Bochumissa Saksassa sijaitseva Ruhrin yliopisto suoritti testit vertaamalla RVS-käsiteltyjä pintoja käsittelemättömiin ja testeissä nähtiin selkeät tulokset:

  • Vauriota aiheuttava kuormitus parani tasolta 2 kahdeksan pykälää tasolle 10
  • Muodonmuutokset vähenivät 37 % 14,5 µm:stä 9,2 µm:iin
  • Pinnan harmaa alue pieneni 8,3 % 60 %:sta 55 %:iin
  • Painon väheneminen pieneni 30 % 54 mg:sta 38 mg:aan
  • Pinnankarheus väheni 17 %

 

   Bochum Graufleckentest Test

BBC Sealand

Heinäkuussa 2004 Emdenissä Saksassa päämajaansa pitävä Bockstiegel-laivayhtiö teki tilauksen käsitelläkseen BBC Sealand ‑aluksen, jossa oli ongelmana suuri öljynkulutus, jonka aiheuttajana oli sylinterien karstoittuminen. Sealandin seitsemänsylinterinen nelitahtinen 4235 kW:n MAN B&W ‑moottori käsiteltiin RVS Technology -tuotteilla aluksen ollessa matkalla Dampierista Australiasta Jakartaan Indonesiaan ajalla 11.8.–15.8.2004.

BBC Sealand

Testin mukaan päivittäinen öljynkulutus väheni 30 %.

    BBC Sealand Test

Misrpetrol

Misrpetroleum Co., Egyptin kansallinen öljy-yhtiö suoritti toukokuussa 2005 RVS Technologylla moottoritestejä.

Tärkeimmät tulokset:

John Deere 6.6 l, Diesel:

Teho  Vääntö  Poltto­aineen­kulutus  Puristus­paine
 1,6 %  1,7 %  5,8 %  16,9 %

Fiat 1.6 l, Bifuel (bensiinillä):

Teho  Vääntö  Poltto­aineen­kulutus Puristus­paine
12,9 %  4,4 %  5,1 %  19,4 %

 Fiat 1.6 l, Bifuel (maakaasulla):

Teho  Vääntö  Poltto­aineen­kulutus  Puristus­paine
 2,7 %  2,6 %  5,1 %  19,4 %

Päästöt:

  • Fiatien NOx-tasot nousivat, mikä saattoi johtua säätämättä jätetyistä sytytysennakoista ja sitä kautta laskeneesta palamis- ja pakokaasulämpötilasta. Se on vuorostaan saattanut vaikuttaa CO2-arvojen suhteelliseen kasvamiseen.
  • Kokonaispäästötaso laski kaikissa tapauksissa erityisesti HC- ja CO-päästöjen osalta.

Muuta:

  • Moottoreiden joutokäyntinopeus nousi JD:ssä 600 kierroksesta 750 kierrokseen minuutissa ja Fiatissa 550 kierroksesta 690 kierrokseen minuutissa ja pakokaasujen lämpötila laski JD:ssä 147 ºC:sta 140 ºC:een ja Fiatissa 202 ºC:sta 193 ºC:een.
  • Maakaasulla toimiva auto oli sama kuin aiemmin testattu bensiinikäyttöinen auto. Tulokset ovat siten samansuuntaiset.

Lataa alkuperäinen arabiankielinen testiraportti tästä linkistä: Misr Petroleumin raportti (arabiaksi)

Alta löytyvät alkuperäisen testiraportin graafiset kuvaukset englanninkielisin selittein:

mispetrol1


mispetrol2


mispetrol3


mispetrol4


mispetrol5


mispetrol6

Rautaruukki

Vaihteistotesti tehtiin Rautaruukin omissa tiloissa. Testitulokset olivat selkeät, kuten alla olevat luvut osoittavat:

  • energiankulutus väheni 6,25 %
  • kokonaisvärähtely väheni 37,1 %
  • kokonaiskiihtyvyysmuutos (kasvu) 50,0 %
  • kokonaisverhokäyrä (vähennys) 55,0 %

    Rautaruukin testi

4x4 Magazinen testi

4x4 Magazine ‑lehti testasi kaksi ajoneuvoa:
Ford Transit 2,5 D (Diesel), vm. 1992, ajettu 278 000 km, ja Mitsubishi Pajero 2,8 D (Diesel), 1998, ajettu 140 000 km. Molemmista autoista käsiteltiin RVS:llä ohjaustehostin, moottori, vaihteisto, taka-akseli (tasauspyörästö). Pajerosta käsiteltiin lisäksi etuakselin tasauspyörästö ja jakovaihteisto.

Mittaustulosten yhteenveto:

  • Ensimmäinen RVS-käsittelyn jälkeen havaittu muutos oli molemmissa autoissa ohjaustehostimen toiminnan paraneminen
  • Polttoaineenkulutuksessa alkoi näkyä paranemista vasta 3000–4000 km:n ajon jälkeen. Muutokset:
    • Ford Transit seka-ajossa –1,2 l / 100 km (–9,2 %), maantiellä –0,4 l / 100 km (–6,0 %)
    • Pajero seka-ajossa –1,4 l / 100 km (–10,6 %), maantiellä –0,4 l / 100 km (–3,9 %)
  • Ohivuotoparannukset: Ford 13,6 %, Pajero 5,7 %
  • Pajerosta mitattu kiihtyvyys parani 16,1 %

    4x4 Magazinen artikkeli

Vestas, tuuliturbiinitesti

Testin suoritti Preben Kristensen, AP Mechanical Engineering, paikka Varde (Tanska). Kristensen toteaa:

vestas wind turbine

”Johtopäätöksenä on, että RVS Technology on epäilemättä vaikuttanut erittäin positiivisesti meluun, ja lisään RVS:ää joka öljynvaihdon yhteydessä.”

Tuuliturbiinin vaihteiston melutaso tippui RVS-käsittelyn seurauksena arvosta 97,2 dB arvoon 85,3 dB, mikä tarkoittaa käytännössä, että melutaso tippui alle puoleen aiemmasta.

 

    Vestas wind turbine Test

Audi A6 TDI:n teho- ja ohivuototesti, Tanska

Omistaja: ”Ikään kuin koneelle olisi tehty toinen lastutus.” Teho kasvoi 18,6 hv (15,3 %), vääntömomentti 20,6 Nm (7,3 %). Ohivuotojen keskiarvo väheni 2–4 %, polttoaineenkulutus 2–3 %.

Auto on entinen taksi, jolla oli ajettu 400 000 km ja joka oli lastutettu 1,5 vuotta aiemmin. Moottori oli osoittanut ennen RVS-käsittelyä hidasta mutta vääjäämätöntä tehonlaskua.

    Audi A6 test

Lentokonetesti, Tšekki

RVS Technologyn käytön yhteydessä havaitut tulokset:

1. Moottorin metallinen melu hävisi n. 30 minuutin kuluttua RVS-käsittelyn jälkeen.

2. Moottori käynnistyy nyt ilman käsityötä ja ”käynnistyssuihketta”.

3. Moottori ei savuta enää käynnistyksen yhteydessä.

4. Vaihteiston ”metalliset” äänet pehmentyivät 16 tunnin kuluessa käsittelyn jälkeen.

5. Öljyn lämpötila laski 10 % 22 tunnin tarkkailujakson aikana.

Moottorissa käytetty nokka-akseli: tribokeraaminen kerros on selkeästi näkyvissä nokka-akselin kitkapintojen kontaktialueella.

    Aircraft Test

RVS laivasovelluksissa

Käännös RVS Technologyn käyttöä laivasovelluksissa koskevasta testiraportista

JOHTOPÄÄTÖKSET

  1. Testissä tehtiin AJe-5- ja 77MT-1-kitkakoneilla laboratoriotestejä, joissa tutkittiin, mikä vaikutus RVS-yhdisteen lisäämisellä moottori- ja ilmailuöljyyn on kitkaparikappaleiden (teräs–valurauta, teräs–pronssi, valurauta–valurauta) triboteknisiin ominaisuuksiin.
  2. Testissä määritettiin RVS-yhdisteen käytön vaikutus kitka-arvojen pienenemiseen ja koneiden kitkaosien (akseli–vierintälaakeri, akseli–liukulaakeri, sylinteri–männänrengas) sisäänajon nopeutumiseen.
  3. Testissä ilmeni, että kun kulumisnopeus stabiloituu, RVS-yhdisteen lisääminen 0,2 % öljyn tilavuudesta vähentää kitkakerrointa 50–60 % ja kitkapintojen lämpötila laskee.
  4. Tulosten perusteella annettiin suositus käyttää RVS Technologya meri- ja jokialuksissa.

 

    RVS in marine applications Test

SEW-Eurodrive

RVS - SEW-Eurodrive -testi

RVS Technology® -geelin tehoa tutkittiin kuormitustesteissä, jotka tehtiin SEW-Eurodrive-yhtiön sähkömoottoreilla, joiden yhteydessä oli alennusvaihde

Testit tehtiin ELEKTRO-MASCHINENBAU Bogner GmbH & Co. KG -yhtiön tiloissa Saksassa 20.–24.12.2003. Tarkoituksena oli tutkia neljän simpukkavaihteen yhteydessä olevan sähkömoottorin lämpötilaa ja virtaa käytettäessä vaihteita ilman voiteluöljyä nimelliskuormituksella, jotta saataisiin selville moottorien käyttäytyminen hätätilanteessa. Testissä vertailtiin kahta RVS-käsiteltyä yksikköä kahteen käsittelemättömään yksikköön.

Yhteenveto:

Testitulokset osoittavat selvästi, että RVS Technology -geelillä oli merkittävä vaikutus käsiteltyihin yksiköihin. Vaihteiden hampaiden pinnat olivat peittyneet, millä oli saavutettu huomattavasti parempi käyttövarmuus. Vaikka teräs–messinki-kitkapari ei olekaan optimaalinen RVS Technology -geelin toiminnan kannalta, lämpötilan jopa 54 °C:n aleneminen (–61 %) ja sähkövirrassa havaittu jopa 2,0 A:n ero (–65 %) ovat ilmiselvät.

Bogner current flow 650

Käsittelemättömien yksiköiden rattaiden hampaiden pinnoilla on havaittavissa selkeitä kiinnileikkautumisjälkiä ja korkeita laakerilämpötiloja (päästölämpövärejä) (Moottori 3). RVS Technology -geelillä käsitellyissä yksiköissä ei ollut havaittavissa mitään merkkejä kulumisesta (Moottori 1).

Moottori 3 (käsittelemätön)

SEW eng3 untr 650

Moottori 1 (RVS-käsitelty)

SEW eng1 treated 650

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että RVS Technology -geeli on hyvä keino päällystää kitkalle alttiit metallipinnat ja suojata ne sillä tavalla kulumiselta, vähentää kitkaa ja pidentää käyttöikää merkittävästi.

Testeissä käsitellyissä vaihteissa näkyi selkeänä hätätilanteen toimintavarmuus. Itse asiassa koska kyseessä ei ollut oikea toimintaympäristö, vaihteiston hampaiden pintojen käsittely voi pidentää käyttöikää merkittävästi (kaksinkertaiseksi), tuoda potentiaalisia säästöjä öljynvaihtojen harvenemisena ja jopa halvempien materiaalien käyttämisenä.

    SEW-Eurodrive Test